Näytetään tekstit, joissa on tunniste tapahtumia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tapahtumia. Näytä kaikki tekstit
tiistai 10. syyskuuta 2013
Enkelimeditaatiopäivä
Muutama vielä mahtuu mukaan 22.9. sunnuntaina Merja Saarisen vetämään enkelimeditaatiopäivään meidän kotiin. Olin kesäkuussa Merjan vetämässä enkelimeditaatioretriitissä Wäärälässä. Täältä voit lukea lisää aiheesta. Ne meditaatiokokemukset ovat olleet mielessäni monesti ja niistä tunnelmista olen ammentanut energiaa vielä tähänkin päivään, joten kysyin Merjaa pitämään meditaatiopäivää meillä ja ilokseni hän suostui.
Sunnuntaipäivä aloitetaan klo 12 ja loppuu klo 17. Merja veloittaa 50 e´/hlö ja minä tarjoan teetä / kahvia sekä pientä purtavaa "välitunnilla" :).
Jos asut Mikkeli - Ristiina linjalla ja olet kiinnostunut niin jätä sähköpostiosoitetta kommenttilootaan. Toki kauempaakin saa tulla :).
Rakkaudella Maia
keskiviikko 28. elokuuta 2013
Kaksi niin erilaista tapausta
Viime viikolla kävin tutustumassa energiahoitoihin lähikaupungissa. Ihan vakuuttuneeksi en tullut asiasta - nuori mies (suomen energiahoitajat)oli kyllä oikein reipas ja iloisen oloinen, mutta ikävästi hän vähätteli muita hoitoja, kivillä parantamiset, reikiä, shamaanihealingia ym. Hänen sanojensa mukaan näitä ei enää tarvita, koska energiahoito lyö laudalta kaikki, jopa syövätkin parannetaan parissa minuutissa ja psykoosipotilaita!! Enkeliheilurit nurkkaan, mitä niillä tehdään kun voi vain sormia napsauttamalla parantaa joku. Ihan konkreettisesti hän kuvasi sitä napsauttamalla sormia. Tunsin ihan oikeasti myötähäpeää. On rohkeata luvata sairaalle ihmiselle parantumista ja vielä kertoa sitä eteenpäin näin rehvakkaasti, mutta hän todella varmasti uskoo omaan asiaansa kuten me kaikki muutkin mitä parannuskeinoja harjoitammekaan.
Minusta henkisyydessä on kyse siitä, että kaikenlainen hoito, oli se sitten reikiä, enkelienergiahoitoja, kristallihoitoja yms, ovat tarpeellisia ja kukin löytää varmasti näistä haluamansa hoidon, kun siihen kuuluu pyyteettömyys ja rakastava ote, mitään ei tarvitse sulkea pois, eikä ainakaan vähätellä toisia hoitoja omansa kustannuksella. Toisten kunnioittaminen niin hoitoa antavien kuin hoidettavienkin on tärkeää.
Uskomattomia tarinoita hän kertoi. Näytehoitokin suoritettiin meille kaikille. Kerroin oman vaivani ja tunsinkin kyllä voimakkaan virran hänen kädestään ja kuumotuksen ko. paikalla. Samalla kun hän piti kättään vaivani kohdalla hän samalla räpläsi puhelintaan, ilmeisesti värinä ilmoitti, että viestiä pukkaa. Tuli kyllä jotenkin halju olo itselle, se tuntui kuin hän olisi pelleillyt kustannuksellani ottamatta käsillä olevaa tilannetta tavallaan tosissaan. En tarkoita sitä, että parantaminen täytyisi olla tosikkomaista, mutta jonkinlainen kunnioitus käsiteltävää henkilöä kohtaan pitää olla. Toki hän selosti tapahtumaa muille koko ajan, että mitä hän tekee, mutta sen puhelimen olisi voinut unohtaa.
Hoidettuaan hetken hän kysyi että haluanko luopua kivuistani kokonaan, no kyllä tietysti, sitten piti antaa numero miten kovalta kipu tuntuu ja taas hän teki käsiliikkeitä ja saikin ikävän paineen tunteen pois, mutta tilanne palautui taas kun palasin kotiin. Joten tämä energiahoitokokeilu jäi tähän kertaan enkä tunne vetoa tämänkaltaiseen parantamiseen yhtään.
No se siitä.
Sitten parin päivän päästä olikin ihana tapaaminen Päivi Kaskimäen luona Heinolassa. Hänen äänensä on rauhoittava ja sitä oli mukava kuunnella. Hän teki minulle tulkinnan.
Kysyi tykkäänkö kirjoittamisesta tai kirjoitanko, no joo tykkään minä. Sitten hän katseli jonnekin hetken aikaa ja sanoi näkevänsä minut kanavoijana, ei niinkään henkien vaan tähdistä tuleville viesteille vastaanottajana. Olin ihan yllättynyt, koska olen yrittänyt kanavoida muutaman kerran ja se kiinnostaa, mutta ei henkien, vaan jostain muualta kauempaa, joten tässä se nyt sitten tuli. Olen tiennäyttäjä muille omalla olemuksellani ja elämäntyylilläni, autan muita etenemään henkisyydessään. Tiedemiestäkin hän minussa näki, koska olen analyyttinen ja pohdiskeleva, idearikas luonteeltani, johtuen entisestä elämästäni, jossa olen ollut tiedemies. Ja tiedemiespuoli tulee minussa esiin siinä, kun en luota ja usko itseeni, omiin intuitioihini vaan yritän ajatella niitä järjellä. Tunnistin tästä itseni kyllä ehdottomasti. Ideoitakin kyllä pukkaa niin töissä kuin kotonakin.
Olen kuulemma valkoinen peili, joka heijastaa kosmista virtausta ja näin jaan itsestäni muille. Kaikkea en muista mitä hän tästä peilistä sanoi, mutta tuo kosminen virtaus jäi vahvasti muistiini ja itseni jakaminen tämän kautta.
Sen jälkeen kun hän kehoitti minua kanavoimaan ja luottamaan itseeni, pyytämään apua ja ohjausta - kerroin hänelle munkista jonka olen nähnyt pari kertaa, sama näky, pöydän ääressä istuva kihara
tummatukkainen tummasilmäinen munkki, tai uskon hänen olevan munkki, koska hänellä on ruskea kaapu yllään, kääntyy minuun päin sulkakynä kädessään tai johonkin joka tulee samaan tilaan ja siihen se näky on jäänyt molemmilla kerroilla. Päivi kertoi tämän olevan selvä merkki siitä, että minun tulee harjoittaa kanavointeja sitkeästi vaan ja luottaa että apua annetaan ja opastetaan. Samalla hän sanoi näyn henkilön olevan elämänmyönteinen, iloinen ja rakastava. Siltä minustakin tuntui, kun olen nähnyt hänet kaksi kertaa, niin rauhallinen hyvä olo on tullut itselle ja iloa myös.
Aivan mahtavaa ja ihanaa.
Päivin viikonloppukurssille kyllä haluaisin, sillä hänellä on valovoimaa ja karsimaa, jotenkin hypnoottisen ihana ääni ja hyvä esiintymistatsi. Hänen tekstinsä myös ovat innostavia ja ymmärrettäviä, odotan aina innolla sähköpostiini maya-viestejä. Olen maya-kalenterin mukaan Keltainen Soturi, tässä alla osa Päivin lähettämästä viestistä meille kaikille virkistykseksi.
Rakkaudella Maia
Minusta henkisyydessä on kyse siitä, että kaikenlainen hoito, oli se sitten reikiä, enkelienergiahoitoja, kristallihoitoja yms, ovat tarpeellisia ja kukin löytää varmasti näistä haluamansa hoidon, kun siihen kuuluu pyyteettömyys ja rakastava ote, mitään ei tarvitse sulkea pois, eikä ainakaan vähätellä toisia hoitoja omansa kustannuksella. Toisten kunnioittaminen niin hoitoa antavien kuin hoidettavienkin on tärkeää.
Uskomattomia tarinoita hän kertoi. Näytehoitokin suoritettiin meille kaikille. Kerroin oman vaivani ja tunsinkin kyllä voimakkaan virran hänen kädestään ja kuumotuksen ko. paikalla. Samalla kun hän piti kättään vaivani kohdalla hän samalla räpläsi puhelintaan, ilmeisesti värinä ilmoitti, että viestiä pukkaa. Tuli kyllä jotenkin halju olo itselle, se tuntui kuin hän olisi pelleillyt kustannuksellani ottamatta käsillä olevaa tilannetta tavallaan tosissaan. En tarkoita sitä, että parantaminen täytyisi olla tosikkomaista, mutta jonkinlainen kunnioitus käsiteltävää henkilöä kohtaan pitää olla. Toki hän selosti tapahtumaa muille koko ajan, että mitä hän tekee, mutta sen puhelimen olisi voinut unohtaa.
Hoidettuaan hetken hän kysyi että haluanko luopua kivuistani kokonaan, no kyllä tietysti, sitten piti antaa numero miten kovalta kipu tuntuu ja taas hän teki käsiliikkeitä ja saikin ikävän paineen tunteen pois, mutta tilanne palautui taas kun palasin kotiin. Joten tämä energiahoitokokeilu jäi tähän kertaan enkä tunne vetoa tämänkaltaiseen parantamiseen yhtään.
No se siitä.
Sitten parin päivän päästä olikin ihana tapaaminen Päivi Kaskimäen luona Heinolassa. Hänen äänensä on rauhoittava ja sitä oli mukava kuunnella. Hän teki minulle tulkinnan.
Kysyi tykkäänkö kirjoittamisesta tai kirjoitanko, no joo tykkään minä. Sitten hän katseli jonnekin hetken aikaa ja sanoi näkevänsä minut kanavoijana, ei niinkään henkien vaan tähdistä tuleville viesteille vastaanottajana. Olin ihan yllättynyt, koska olen yrittänyt kanavoida muutaman kerran ja se kiinnostaa, mutta ei henkien, vaan jostain muualta kauempaa, joten tässä se nyt sitten tuli. Olen tiennäyttäjä muille omalla olemuksellani ja elämäntyylilläni, autan muita etenemään henkisyydessään. Tiedemiestäkin hän minussa näki, koska olen analyyttinen ja pohdiskeleva, idearikas luonteeltani, johtuen entisestä elämästäni, jossa olen ollut tiedemies. Ja tiedemiespuoli tulee minussa esiin siinä, kun en luota ja usko itseeni, omiin intuitioihini vaan yritän ajatella niitä järjellä. Tunnistin tästä itseni kyllä ehdottomasti. Ideoitakin kyllä pukkaa niin töissä kuin kotonakin.
Olen kuulemma valkoinen peili, joka heijastaa kosmista virtausta ja näin jaan itsestäni muille. Kaikkea en muista mitä hän tästä peilistä sanoi, mutta tuo kosminen virtaus jäi vahvasti muistiini ja itseni jakaminen tämän kautta.
Sen jälkeen kun hän kehoitti minua kanavoimaan ja luottamaan itseeni, pyytämään apua ja ohjausta - kerroin hänelle munkista jonka olen nähnyt pari kertaa, sama näky, pöydän ääressä istuva kihara
tummatukkainen tummasilmäinen munkki, tai uskon hänen olevan munkki, koska hänellä on ruskea kaapu yllään, kääntyy minuun päin sulkakynä kädessään tai johonkin joka tulee samaan tilaan ja siihen se näky on jäänyt molemmilla kerroilla. Päivi kertoi tämän olevan selvä merkki siitä, että minun tulee harjoittaa kanavointeja sitkeästi vaan ja luottaa että apua annetaan ja opastetaan. Samalla hän sanoi näyn henkilön olevan elämänmyönteinen, iloinen ja rakastava. Siltä minustakin tuntui, kun olen nähnyt hänet kaksi kertaa, niin rauhallinen hyvä olo on tullut itselle ja iloa myös.
Aivan mahtavaa ja ihanaa.
Päivin viikonloppukurssille kyllä haluaisin, sillä hänellä on valovoimaa ja karsimaa, jotenkin hypnoottisen ihana ääni ja hyvä esiintymistatsi. Hänen tekstinsä myös ovat innostavia ja ymmärrettäviä, odotan aina innolla sähköpostiini maya-viestejä. Olen maya-kalenterin mukaan Keltainen Soturi, tässä alla osa Päivin lähettämästä viestistä meille kaikille virkistykseksi.
Rakkaudella Maia
Tänään alkoi Tzolkin kalenterissa uusi, 13 päivän aaltojakso,
Keltaisen Soturin aalto. ( Jakson kesto 27.8 -8.9 )
Soturi edustaa vilpitöntä tietoisuutta ja intuitiivista älykkyyttä.
Olemme Keltaisen Linnajakson alueella, tietoisuuden linnassa.(Kesto 19.7 - 8.9 )
Nyt kerätään satoa, siltä osin kuin mitä olemme synnyttäneet tai kasvattaneet, 13.2.3013 alkaen, koko tällä kalenterikierroksella.
On sadonkorjuun aika, myös koko elämän pituiselta jaksolta.
Tietoisuuteen nousee ja elämään ilmentyy kaikki se, mikä on kypsää; nautittavaksi tai poisheitettäväksi.
Tämä on yksi voimallisimmista aaltojaksoista Tzolkin kierroksella, ja tulevia paria viikkoa kannattaakin seurata herkällä korvalla.
-Erityisesti kannattaa havainnoida lauantaita, 31.8.
Tuolloin on Keltaisen Linnajakson energian ulostulospäivä.
Mitä itsessä ja ympärillä tapahtuukaan tai tulee näkyväksi, siihen on kätketty siemen, idea, suunta tai voimallinen merkki.
maanantai 1. heinäkuuta 2013
Enkelimeditaatioretriitti Wäärälässä lauantaina 29 pvä alkoi klo 8
Hyvin nukutun yön jälkeen pulahdin aamulla uimaan herättääkseni itseni täysin uuteen meditaatiopäivään. Unia en nähnyt tai en muista niitä.
Klo 8 aurinkoisella pihamaalla oli joukko pirteitä retriittiystäviä mattoineen ja aloitimme Merjan vetämän zhindovenyttelyn. Joogannut olen, mutten zhindonnut, joten kokemus oli uusi ja virkistävä. Keho houkuteltiin venytyksiin leppeästi ja eri asennoilla oli omat tarkoituksensa, poistaa vihaa ja vetää itseensä lempeää rakkautta jne.
Sen jälkeen aamupalalle ja sitten meditaatiokehään vanhaan tupaan. Muisti palaa pätkittäin, niin paljon tuli koettua perjantaina, etten muistanut rummutusta lainkaan mainita eilisessä postauksessani. Eikä se tarkoita sitä, että se olisi ollut vähäinen elementti. Ihmeellisesti kehoni reagoi rummun ääneen, se ikään kuin resenoi, värähtelyn tunsin ihan selvästi. Rummutusta olisi voinut kuunnella pidempäänkin ja uskon että sen äänessä on helppo vaipua ihan syväänkin meditaation tilaan.
No mutta mennääs taas tähän lauantain ohjelmaan uudestaan - jälleen kutsuttiin paikalle pyhät Arkkienkelit, ylösnousseet mestarit, enkelit ja valon tuojat. Merja pyysi enkeleitä laskeutumaan keskuuteemme ja sankoin joukoin heitä tulikin. Tunsin oikein kuinka suuri enkelijoukko liehuvin kaavuin ja siivet levitettyinä saapuivat ympärillemme, en osaa kuvailla miten se tuntui sydänalassa pakahduttavalta.
Teimme myös hoito/kanavointiharjoituksia - Merja jakoi intuitiivisesti parit ja minä sain vieruskaverini, joten lähdimme jokainen tahollemme hoitamaan/kanavoimaan. Minulle kanavointi oli aivan uusi alue. Aloitinkin harjoituskaverini pyynnöstä häntä reikihoitamaan ja siinä hoitaessani tunsin selvästi kuinka minun tuli antaa hänen sydänschakralle eniten hoitoa. Kanavointini ei onnistunut mitenkään, en ainakaan ymmärtänyt miten se tulisi tapahtua. Hän kertoikin, että sydämen alueella on ollut viime aikoina raskasta ja että hoito tuntui hyvältä. Hän näki myös vaaleanvihreän ja vaaleanpunaisen pilarin hoitotilanteessa. Ihana tunne oli itsellä kun sain kuulla palautetta hoidettavalta. Aikaa ei ollut kuin 15 min, mihinkä olisimme päätyneetkään, jos se olisi voinut kestää tunnin.
Harjoituskaverini oli käynyt kanavointikurssin ja hän aloitti sen ihan voimallisesti kertomalla näkevänsä tumman metsän ja sen edessä vaalean lumisen kumpareen - sen jälkeen hän sanoi näkevänsä paljon luonnonkiviä veden virratessa ja sitten erikoisen pilven, sinisellä taivaalla valkoisia ohuita juovia. Ja ihmeellistä miten se kaikki oli ihan "luettavissa", tunnistin tumman metsän taakseni jättämästä vanhasta ja valoisan kumpareen valona jota kohti olen menossa ja mennyt jo jonkin aikaa. Kivet ovat rakkaita minulle ja niitä on meidän pihassa ja paljon, asumme veden äärellä! Pilvi on se sama minkä näimme Sunshinen kanssa juhannuksena, sanoin hänelle nuotiopaikalla istuessamme, että hei katso tuo pilvi on kuin sininen pitsiakaatti. Ihmeellistä ja hienoa.
Kokeilimme myös äänimeditaatiota, eli lauloimme Atlantiksen Heka-lauluja. Vaikeisiinkin sanoihin pääsin jyvälle melko nopeasti ja sitä toisteltiin ja kuunneltiin oman kehon tuntoja. Ikään kuin vaskikellon heleä ääni alkoi kuulua, sointuvaa kaikuvaa laulua Merjalta ja T:ltä. Upeaa kertakaikkiaan. Miten ihmeessä he jaksoivat "venyttää" ääntään niin kauniisti!
Pitihän sitä hengenravinnon lisäksi saada ihan oikeatakin ruokaa. Lounastimme ulkona ihanaa kreikkalaista ruokaa.
Lounaan jälkeen jatkoimme meditoimalla myös maapallolle rakastavaa eheyttävää energiaa. Ojensimme kätemme kohti voimakeskusta ja Merja johdatti meitä meditaatioon. Kämmeneni kuumenivat ja pistelivät. Merjan ääntä en välillä kuullut ollenkaan vaan se ikään kuin loittoni. Näin violettiliekkiä lepattelevan edessäni. Ajattelin jälkeenpäin että nukuinko vai meninkö niin syvään meditatiiviseen tilaan, että ääni häipyi. Välillä joku yksittäinen sana havahdutti minut "hereille", mutta harmi en muista niitä sanoja joiden kohdalla se tapahtui. Sitten näin näyn, jonka olen nähnyt ennenkin - mies istui ruskeassa väljässä kaavussa pöydän ääressä sulkakynä kädessä mustepullo ja paperi edessään. Hänellä oli tummat kiharaiset hiukset. Hän kääntyi katsomaan taaksepäin jotain - joku ehkä tuli sinne tai joku sanoi hänelle jotain jo paikalla oleva. Sitten näky häipyi. Yritin pidätellä sitä, mutta sinne se vain meni. Nyt kun näin jo toisen kerran tämän näyn, niin kolmannella kerralla jo älyän kysyä onko hänellä jokin viesti minulle kun hän kääntyy katsomaan.
Lopettelimme meditoinnin ja keskustelimme miten tämä vaikutti kuhunkin läsnäolijaan. Oli jälleen ilo huomata miten hyvä olo tuli itselle toisten kertomuksista, he ikään kuin antoivat minulle voimaa omilla tuntemuksillaan.
Lähtökahvit ja halaukset ringissä ja niin joukko hajaantui omille teilleen. Jotenkin oli tunne, ettei tahtonut tämän päättyvän vielä, voisin jatkaa ja jatkaa, voisinpa ajaa vain seuraavaan retriittiin ja kokea rauhaa ja rakkautta ympärilläni. No mutta oikeesti oli ihan kiva lähteä kotiin se tiedon ja oivallusten määrä mukanaan.
Luonnonkivet jotka minulla oli voimaantumassa mukanani pääsivät uuteen tehtävään pihamaalle. Ne asetin kukkapenkin ympärillä olevien kivien seuraksi ja pyysin heitä jakamaan Wäärälässä saamansa energian ympärillä oleville kiville ja suojaamaan siten kukkani myyriltä. Sen aion tehdä jokaisen kukkapenkin kivikoristeiden kohdalla.
Dema Prevalin mantramusiikkia kunnellessa kotiin tultuani lauloin ääneen, jota aion tehdä tästä lähin useamminkin, koska ääni mukavasti resenoi kehoani ja värähtelee sen voimasta. Ikään kuin ääniterapiaa. Kylläpä terapioita riittääkin, kiviterapiaa, ääniterapiaa, reikiterapiaa, enkeliterapiaa - ihanaa, tässähän ei voi muuta kuin voida hyvin, paitti että mun polvet huutaa hoosiannaa taas, mutta ei hätää, ne on kiviterapoitu hih hih. Testaan nyt itseni hoidossa kiviäni, aion kantaa niitä myös mukanani kahden viikon ajan sekä pitää yöpöydällä tai tyynyn alla saadakseni kaiken mahdollisen hoidon irti niistä.
No niin, mutta takaisin Wäärälään kuvien muodossa -
Sunshine sai tallennettua jotain aivan ihmeellistä ja ihanaa, enkelipalloja! Tässä kuvassa istun omalla paikallani meditaatioringissä Jumalallisia seuralaisia ympärilläni.
Suurensin tämän ihastuttavan vihertävän enkelipallon, myös päässäni näkyy häivähdys enkelipallosta vähän violettisempana. Aivan mahtavaa, tämä kuva tulee olemaan minulle erittäin tärkeä ja voimaannuttava. Kiitos Sunshine kuvasta.
Tämä pikkuinen piipittäjä suu auki oli verannalla pumpulisessa pesässään emon tuodessa ruokaa alati avoinna olevaan suuhun, suloista - eikö!
Meidän ihana vetäjämme, Merja, aina kun yritin kuvata niin liikettä piisasi :) mutta tilannekuvathan ovatkin hyviä.
Kotihengetär vanhaemäntä Tuula aitan ovella. Hän luo omalla olemuksellaan hurmaavaa henkeä Wäärälän kartanoon.
Kiitos kaikki rakkaat retriittiystävät mahtavista hetkistä kanssanne. Oli ilo tavata ja toivon, ja luulen että tapaamme toistekin samoissa merkeissä. Suuri kiitos pirteälle enkelimeditaatioiden vetäjälle Merjalle. Tuulalle erityiset kiitokset siitä, että hän on antanut Wäärälän tällaiselle näkemisen ja kokemisen rakkaudelliselle paikalle ihmisten tulla.
Kiitos kiitos kiitos rakkaat enkelit, Arkkienkelit, ylösnousseet mestarit ja valon tuojat mahtavista jumalallisista energioista retriitissämme.
Kiitos kiitos kiitos enkelipallot, että ilmeennyitte minun läheisyydessäni nähdäkseni teidät. Olenhan kärttämällä kärttänyt todisteita enkeleistä ja niitä minä myös sain.
Rakkaudella halaten Maia
Klo 8 aurinkoisella pihamaalla oli joukko pirteitä retriittiystäviä mattoineen ja aloitimme Merjan vetämän zhindovenyttelyn. Joogannut olen, mutten zhindonnut, joten kokemus oli uusi ja virkistävä. Keho houkuteltiin venytyksiin leppeästi ja eri asennoilla oli omat tarkoituksensa, poistaa vihaa ja vetää itseensä lempeää rakkautta jne.
Sen jälkeen aamupalalle ja sitten meditaatiokehään vanhaan tupaan. Muisti palaa pätkittäin, niin paljon tuli koettua perjantaina, etten muistanut rummutusta lainkaan mainita eilisessä postauksessani. Eikä se tarkoita sitä, että se olisi ollut vähäinen elementti. Ihmeellisesti kehoni reagoi rummun ääneen, se ikään kuin resenoi, värähtelyn tunsin ihan selvästi. Rummutusta olisi voinut kuunnella pidempäänkin ja uskon että sen äänessä on helppo vaipua ihan syväänkin meditaation tilaan.
No mutta mennääs taas tähän lauantain ohjelmaan uudestaan - jälleen kutsuttiin paikalle pyhät Arkkienkelit, ylösnousseet mestarit, enkelit ja valon tuojat. Merja pyysi enkeleitä laskeutumaan keskuuteemme ja sankoin joukoin heitä tulikin. Tunsin oikein kuinka suuri enkelijoukko liehuvin kaavuin ja siivet levitettyinä saapuivat ympärillemme, en osaa kuvailla miten se tuntui sydänalassa pakahduttavalta.
Teimme myös hoito/kanavointiharjoituksia - Merja jakoi intuitiivisesti parit ja minä sain vieruskaverini, joten lähdimme jokainen tahollemme hoitamaan/kanavoimaan. Minulle kanavointi oli aivan uusi alue. Aloitinkin harjoituskaverini pyynnöstä häntä reikihoitamaan ja siinä hoitaessani tunsin selvästi kuinka minun tuli antaa hänen sydänschakralle eniten hoitoa. Kanavointini ei onnistunut mitenkään, en ainakaan ymmärtänyt miten se tulisi tapahtua. Hän kertoikin, että sydämen alueella on ollut viime aikoina raskasta ja että hoito tuntui hyvältä. Hän näki myös vaaleanvihreän ja vaaleanpunaisen pilarin hoitotilanteessa. Ihana tunne oli itsellä kun sain kuulla palautetta hoidettavalta. Aikaa ei ollut kuin 15 min, mihinkä olisimme päätyneetkään, jos se olisi voinut kestää tunnin.
Harjoituskaverini oli käynyt kanavointikurssin ja hän aloitti sen ihan voimallisesti kertomalla näkevänsä tumman metsän ja sen edessä vaalean lumisen kumpareen - sen jälkeen hän sanoi näkevänsä paljon luonnonkiviä veden virratessa ja sitten erikoisen pilven, sinisellä taivaalla valkoisia ohuita juovia. Ja ihmeellistä miten se kaikki oli ihan "luettavissa", tunnistin tumman metsän taakseni jättämästä vanhasta ja valoisan kumpareen valona jota kohti olen menossa ja mennyt jo jonkin aikaa. Kivet ovat rakkaita minulle ja niitä on meidän pihassa ja paljon, asumme veden äärellä! Pilvi on se sama minkä näimme Sunshinen kanssa juhannuksena, sanoin hänelle nuotiopaikalla istuessamme, että hei katso tuo pilvi on kuin sininen pitsiakaatti. Ihmeellistä ja hienoa.
Kokeilimme myös äänimeditaatiota, eli lauloimme Atlantiksen Heka-lauluja. Vaikeisiinkin sanoihin pääsin jyvälle melko nopeasti ja sitä toisteltiin ja kuunneltiin oman kehon tuntoja. Ikään kuin vaskikellon heleä ääni alkoi kuulua, sointuvaa kaikuvaa laulua Merjalta ja T:ltä. Upeaa kertakaikkiaan. Miten ihmeessä he jaksoivat "venyttää" ääntään niin kauniisti!
Pitihän sitä hengenravinnon lisäksi saada ihan oikeatakin ruokaa. Lounastimme ulkona ihanaa kreikkalaista ruokaa.
Lounaan jälkeen jatkoimme meditoimalla myös maapallolle rakastavaa eheyttävää energiaa. Ojensimme kätemme kohti voimakeskusta ja Merja johdatti meitä meditaatioon. Kämmeneni kuumenivat ja pistelivät. Merjan ääntä en välillä kuullut ollenkaan vaan se ikään kuin loittoni. Näin violettiliekkiä lepattelevan edessäni. Ajattelin jälkeenpäin että nukuinko vai meninkö niin syvään meditatiiviseen tilaan, että ääni häipyi. Välillä joku yksittäinen sana havahdutti minut "hereille", mutta harmi en muista niitä sanoja joiden kohdalla se tapahtui. Sitten näin näyn, jonka olen nähnyt ennenkin - mies istui ruskeassa väljässä kaavussa pöydän ääressä sulkakynä kädessä mustepullo ja paperi edessään. Hänellä oli tummat kiharaiset hiukset. Hän kääntyi katsomaan taaksepäin jotain - joku ehkä tuli sinne tai joku sanoi hänelle jotain jo paikalla oleva. Sitten näky häipyi. Yritin pidätellä sitä, mutta sinne se vain meni. Nyt kun näin jo toisen kerran tämän näyn, niin kolmannella kerralla jo älyän kysyä onko hänellä jokin viesti minulle kun hän kääntyy katsomaan.
Lopettelimme meditoinnin ja keskustelimme miten tämä vaikutti kuhunkin läsnäolijaan. Oli jälleen ilo huomata miten hyvä olo tuli itselle toisten kertomuksista, he ikään kuin antoivat minulle voimaa omilla tuntemuksillaan.
Lähtökahvit ja halaukset ringissä ja niin joukko hajaantui omille teilleen. Jotenkin oli tunne, ettei tahtonut tämän päättyvän vielä, voisin jatkaa ja jatkaa, voisinpa ajaa vain seuraavaan retriittiin ja kokea rauhaa ja rakkautta ympärilläni. No mutta oikeesti oli ihan kiva lähteä kotiin se tiedon ja oivallusten määrä mukanaan.
Luonnonkivet jotka minulla oli voimaantumassa mukanani pääsivät uuteen tehtävään pihamaalle. Ne asetin kukkapenkin ympärillä olevien kivien seuraksi ja pyysin heitä jakamaan Wäärälässä saamansa energian ympärillä oleville kiville ja suojaamaan siten kukkani myyriltä. Sen aion tehdä jokaisen kukkapenkin kivikoristeiden kohdalla.
Dema Prevalin mantramusiikkia kunnellessa kotiin tultuani lauloin ääneen, jota aion tehdä tästä lähin useamminkin, koska ääni mukavasti resenoi kehoani ja värähtelee sen voimasta. Ikään kuin ääniterapiaa. Kylläpä terapioita riittääkin, kiviterapiaa, ääniterapiaa, reikiterapiaa, enkeliterapiaa - ihanaa, tässähän ei voi muuta kuin voida hyvin, paitti että mun polvet huutaa hoosiannaa taas, mutta ei hätää, ne on kiviterapoitu hih hih. Testaan nyt itseni hoidossa kiviäni, aion kantaa niitä myös mukanani kahden viikon ajan sekä pitää yöpöydällä tai tyynyn alla saadakseni kaiken mahdollisen hoidon irti niistä.
No niin, mutta takaisin Wäärälään kuvien muodossa -
Sunshine sai tallennettua jotain aivan ihmeellistä ja ihanaa, enkelipalloja! Tässä kuvassa istun omalla paikallani meditaatioringissä Jumalallisia seuralaisia ympärilläni.
Suurensin tämän ihastuttavan vihertävän enkelipallon, myös päässäni näkyy häivähdys enkelipallosta vähän violettisempana. Aivan mahtavaa, tämä kuva tulee olemaan minulle erittäin tärkeä ja voimaannuttava. Kiitos Sunshine kuvasta.
Tämä pikkuinen piipittäjä suu auki oli verannalla pumpulisessa pesässään emon tuodessa ruokaa alati avoinna olevaan suuhun, suloista - eikö!
Meidän ihana vetäjämme, Merja, aina kun yritin kuvata niin liikettä piisasi :) mutta tilannekuvathan ovatkin hyviä.
Kotihengetär vanhaemäntä Tuula aitan ovella. Hän luo omalla olemuksellaan hurmaavaa henkeä Wäärälän kartanoon.
Kiitos kaikki rakkaat retriittiystävät mahtavista hetkistä kanssanne. Oli ilo tavata ja toivon, ja luulen että tapaamme toistekin samoissa merkeissä. Suuri kiitos pirteälle enkelimeditaatioiden vetäjälle Merjalle. Tuulalle erityiset kiitokset siitä, että hän on antanut Wäärälän tällaiselle näkemisen ja kokemisen rakkaudelliselle paikalle ihmisten tulla.
Kiitos kiitos kiitos rakkaat enkelit, Arkkienkelit, ylösnousseet mestarit ja valon tuojat mahtavista jumalallisista energioista retriitissämme.
Kiitos kiitos kiitos enkelipallot, että ilmeennyitte minun läheisyydessäni nähdäkseni teidät. Olenhan kärttämällä kärttänyt todisteita enkeleistä ja niitä minä myös sain.
Rakkaudella halaten Maia
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
Enkelimeditaatioretriitti Wäärälässä perjantaina 28 alkoi klo 16
Kaunis aurinkoinen ilma ja ihan täpinöissä lähdin ajamaan kohti Wäärälää. Sunshinen kanssa treffit "maailmanpyörän" kohdalla Laukaan kulmilla. Olen käynyt siinä joskus monia monia vuosia sitten ja ajattelin, että siinä olisi muistini mukaan ollut Lasilandia ja myös kiviä myynnissä, ei ollut. Oli suljettu.
Siitä sitten lähdin ajelemaan Sunshinen perässä pölyistä mutkaista tietä kohti määränpäätä ja voi että kuinka kaunis rauhaisa näkymä avautuikaan eteeni kun pääsimme perille. Pihapiirissä kukkia, ihana aittarakennus ja jyhkeitä puita.
Sisällä iloista touhukasta väkeä keittiössä, retriitin vetäjä Merja halasi lämpimästi ja toivotti tervetulleeksi. Vanhaemäntä Tuula oli kuin tuttu ennestään, meinasin ihan sanoa että täällähän sinä olet, sain vedettyä sanani kuitenkin takaisin, jotain ihmeellistä oli tapahtunut, ihan kuin olisin löytänyt hänet etsinnän jälkeen, liekö oltu entisissä elämissä tekemisissä, mene ja tiedä. Kurssille osallistujia moikkailtiin ja esiteltiin toisiamme, rupateltiin siinä ennen aloitusta.
Ilmassa oli kuin suurta juhlan tuntua, olihan tämä ensimmäinen meditaatioretriittini. Nautin jokaisesta sekunnista imien vanhan talon atmosfääriä itseeni ja iloisten ihmisten puheensorinaa.
Sitten mentiin ihanaan vanhaan tupaan, johon oli laitettu ympyrän muotoon tuolit ja keskellä pieni pöytä, ns. voimakeskus, jossa paloi kynttilä ja siihen pöydälle voitiin sitten laittaa latautumaan mukana tuomamme kivet tai korut. Minä olin innoissani ottanut kotoani koko kiviperheeni mukaan sekä myös ulkona olevat kaksi ihanaa kiveä valkoisen ja vaaleanpunaisen luonnonkiven, (niille ilmaantuikin tehtävä kun ne tulivat retriitistä, siitä myöhemmin) jotka mieheni on minulle tuonut joskus työmaalta löytäessään. Ne ja koko kiviperhe vesikivetkin mukaanlukien pääsivät oikein lataamoon ja ensimmäiselle retriitilleen:)
Sijoituimme paikoillemme ja pienen esittelykierroksen tehtyämme tiesimme keitä on mukana ja Merja pyysi ottamaan kaksi korttia asettamaltaan penkiltä myöhempää ajankohtaa varten.
Merja oli sytyttänyt kynttilän pöydälle ja kutsui pyhät Arkkienkelit, ylösnousseet mestarit, enkelit ja valontuojat ohjaamaan ja suojelemaan meitä näinä kahtena retriittipäivänä. Hän johdatti meidät meditaatioon ja se kesti jonkin aikaa. Sen jälkeen keskustelimme mitä kukin oli tuntenut, nähnyt ja kokenut tässä yhteisessä meditaatiohetkessä.
Ihanaa oli keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa kokemuksistaan. Minä yleensä näen värejä meditoidessa enkä muulloin ole sellaista saanut kokea näin "hereillä" ollessa, mutta NYT ihan ihmettelin ja ensin luulinkin nähneeni harhoja ja olevan sen mielikuvitukseni tuotetta, mutta ei - katsahdin Sunshinen suuntaan ja näin hänen takanaan pystyn suoran leveän aivan ihanan vihreän pilarin, hämmästyin niin että käänsin katseeni pois ja ajattelin erehtyneeni - käänsin häneen katseeni uudestaan ja se ilmestyi jälleen loistaen taivaallisessa elävässä vihreässä valossaan. Hetken päästä siitä irtaantui kaarena Sunshinen pään ympärille palasia ja olin ihan ihmeissäni.
Katselin taas muualle ja kurkkasin sitten hengetärtämme Tuulaa vanhaa emäntää ja hänen takaan oli vihreä pyöreä iso pallo, kaunis niin kaunis. Katseeni siirtyi sitten keskellä olevaan pieneen pöytään, jonka vieressä oli vesikannu ja sen veireen ilmestyi paksumpi ja ohuempi vihreä pilari, josta jakautui hetken päästä kannun toiselle puolelle vihreä palanen ja ne yhtyivät toisiinsa niin, että kannussa oleva vesi oli vihreää, sitä ihanan taivaallista vihreää, niin elävän sykkivää väriä.
Sen jälkeen vihreä valo liikahteli ja muutti muotoaan minne katsoin. En oikein viitsinyt kurkistella kaikkien päiden taakse, kun minusta tuntui että heiluin kuin heinämies katsoessani jo näiden kahden ihmisen takana olevia väri-ilmeentymisiä. Vierustoverini varpaisiin tuijottelin ja sinne ilmestyi kaksi vihreää valoa ja omiini myös. Nautin niin niiden katselemisesta ja ihmettelin että mikä rauhallinen tunne minussa oli ja kiitin siitä että sain voimaannuttavaa väriä katsella.
Sitten Merja kertoi dekreistä ja kyseli kuka on kuullut niistä, minä innokkaana viittasin, melkein teki mieli sanoa että : Opettaja opettaja minä tiedän mitä ne ovat, hih. Dekreitä olen lausunut autolla ajaessani ja jopa laulanutkin välillä. Ja sitten kun niitä dekreitä aloin kirjoittamaan ylös vihkooni niin koko ajan vihreä valo loisti kynäkädessä etusormen ja peukalon välissä, joten en tiennyt kumpaa seuraisin, sitä vaiko kynän kärkeä kun kirjoitin, sitten lopulta katsoin vain vihreää valoa ja ihan kaunista kirjoitusjälkeä kädestäni tuli.
Dekreitä varten voit tehdä itsellesi listan, mitä asioita haluat ilmeentyä itsellesi tai haluat terveyttä jollekulle. Siitä listasta sitten valitset yhden tai useamman ja teet dekreen.
"MINÄ OLEN läsnäoloni nimeen, kutsun seitsemää pyhää Arkkienkeliä ja heidän valojoukkojaan. Pyydän (joku oma pyhimys) pyhimyksiä, ylösnousseita mestareita ja Arkkienkeleitä ohjaamaan valonne, energianne ja tietoisuutenne siunaamaan kaikkea elämää ja auttamaan minua seuraavien päämäärien tavoittamisessa (katso listaasi) että löydän...... Pyydän MINÄ OLEN läsnäoloani soveltamaan kutsuni oman sieluni ja niiden sielujen parhaaksi, joiden puolesta rukoilen.
Olen itse käyttänyt violettiliekkiä dekreissä, siis kuvitellut sellaisen eteeni, mutta tästä lähtien käytän hopeaviolettia liekkiä koska se huuhtoo jo automaattisesti negatiiviset asiat pois, pelkää violettiliekkiä käyttäessä on muistettava lähettää negatiivisuus pois, muutoin se jää siihen leijaamaan lähelle.
Tässä dekree, joka on helppo muistaa, lausu dekreet aina ääneen, se antaa sille voimaa ja 3,6 tai 9 kertaa rakkaudella ja hartaudella.
Tämän jälkeen Merja tulkitsi nostamamme kortit. Minä otin ensin vain yhden, joten kävin hakemassa tarotkortin vielä. Tarot-kortti tuli Tiede MIEKAT ja siitä toisesta pakasta nostin Romance.
Tulkinta aloitettiin Tiede-kortista, koska se kuulemma nousi voimakkaana esiin ja halusi aloittaa. Zadkiel on tullut luokseni kertoakseen, että hän on opastajani ja turvautuisin häneen enemmän. Kruunuchakrani on auki voimakkaana ja avautuu edelleen tämän retriitin myötä. Henkisyyteen liittyviä oivalluksia universaalista maailmankaikkeudesta avautuu minulle.
Hokemani dekreet - violettiliekki on tuonut Zadkielin luokseni.
Romance-kortti ei tarkoita mitään maallista romanssia, vaan sitä, että Zadkielillä ja minulla on voimakas hyvä yhteys keskenään. Zadkiel vastaa sielutähdestä ja sielutähteäni avataan vieläkin enemmän - pyydä ohjausta Zadkieliltä - hän vie henkisyyttäni eteenpäin.
IHANAA.
Ilta päättyi saunomiseen, uimiseen ja hyvään iltapalaan. Nämä ihanat joutsenet toivottivat tervetulleeksi rannalle.
Tarkoituksenani oli pyytää Zadkieliä opastamaan unien kautta minua ja Jeremieliä muistamaan uneni, mutta toisin kävi. Nukahdin tosta vaan, että naps. Mitä ei kyllä tapahdu koskaan kotona.
Tähän on hyvä päättää kertomukseni ensimmäisestä päivästä, pitkä tarina, mutta sen halusin jakaa teidän kaikkien kanssa, koska se on niin voimaannuttava ja ainutkertainen. Toivon että tästä saa joku itselleen rohkeuden mennä tämänmoisiin retriitteihin - suosittelen sitä lämpimästi.
Wäärälän retriittitarina jatkuu seuraavassa postauksessa lauantaipäivästä.
Pyytäkää enkeleitä uniinne ohjausta antamaan ja Arkkienkeli Jeremieliä, että muistaisitte ne.
Hyvää kaunista yötä.
Rakkaudella Maia
Siitä sitten lähdin ajelemaan Sunshinen perässä pölyistä mutkaista tietä kohti määränpäätä ja voi että kuinka kaunis rauhaisa näkymä avautuikaan eteeni kun pääsimme perille. Pihapiirissä kukkia, ihana aittarakennus ja jyhkeitä puita.
Sisällä iloista touhukasta väkeä keittiössä, retriitin vetäjä Merja halasi lämpimästi ja toivotti tervetulleeksi. Vanhaemäntä Tuula oli kuin tuttu ennestään, meinasin ihan sanoa että täällähän sinä olet, sain vedettyä sanani kuitenkin takaisin, jotain ihmeellistä oli tapahtunut, ihan kuin olisin löytänyt hänet etsinnän jälkeen, liekö oltu entisissä elämissä tekemisissä, mene ja tiedä. Kurssille osallistujia moikkailtiin ja esiteltiin toisiamme, rupateltiin siinä ennen aloitusta.
Ilmassa oli kuin suurta juhlan tuntua, olihan tämä ensimmäinen meditaatioretriittini. Nautin jokaisesta sekunnista imien vanhan talon atmosfääriä itseeni ja iloisten ihmisten puheensorinaa.
Sitten mentiin ihanaan vanhaan tupaan, johon oli laitettu ympyrän muotoon tuolit ja keskellä pieni pöytä, ns. voimakeskus, jossa paloi kynttilä ja siihen pöydälle voitiin sitten laittaa latautumaan mukana tuomamme kivet tai korut. Minä olin innoissani ottanut kotoani koko kiviperheeni mukaan sekä myös ulkona olevat kaksi ihanaa kiveä valkoisen ja vaaleanpunaisen luonnonkiven, (niille ilmaantuikin tehtävä kun ne tulivat retriitistä, siitä myöhemmin) jotka mieheni on minulle tuonut joskus työmaalta löytäessään. Ne ja koko kiviperhe vesikivetkin mukaanlukien pääsivät oikein lataamoon ja ensimmäiselle retriitilleen:)
Sijoituimme paikoillemme ja pienen esittelykierroksen tehtyämme tiesimme keitä on mukana ja Merja pyysi ottamaan kaksi korttia asettamaltaan penkiltä myöhempää ajankohtaa varten.
Merja oli sytyttänyt kynttilän pöydälle ja kutsui pyhät Arkkienkelit, ylösnousseet mestarit, enkelit ja valontuojat ohjaamaan ja suojelemaan meitä näinä kahtena retriittipäivänä. Hän johdatti meidät meditaatioon ja se kesti jonkin aikaa. Sen jälkeen keskustelimme mitä kukin oli tuntenut, nähnyt ja kokenut tässä yhteisessä meditaatiohetkessä.
Ihanaa oli keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa kokemuksistaan. Minä yleensä näen värejä meditoidessa enkä muulloin ole sellaista saanut kokea näin "hereillä" ollessa, mutta NYT ihan ihmettelin ja ensin luulinkin nähneeni harhoja ja olevan sen mielikuvitukseni tuotetta, mutta ei - katsahdin Sunshinen suuntaan ja näin hänen takanaan pystyn suoran leveän aivan ihanan vihreän pilarin, hämmästyin niin että käänsin katseeni pois ja ajattelin erehtyneeni - käänsin häneen katseeni uudestaan ja se ilmestyi jälleen loistaen taivaallisessa elävässä vihreässä valossaan. Hetken päästä siitä irtaantui kaarena Sunshinen pään ympärille palasia ja olin ihan ihmeissäni.
Katselin taas muualle ja kurkkasin sitten hengetärtämme Tuulaa vanhaa emäntää ja hänen takaan oli vihreä pyöreä iso pallo, kaunis niin kaunis. Katseeni siirtyi sitten keskellä olevaan pieneen pöytään, jonka vieressä oli vesikannu ja sen veireen ilmestyi paksumpi ja ohuempi vihreä pilari, josta jakautui hetken päästä kannun toiselle puolelle vihreä palanen ja ne yhtyivät toisiinsa niin, että kannussa oleva vesi oli vihreää, sitä ihanan taivaallista vihreää, niin elävän sykkivää väriä.
Sen jälkeen vihreä valo liikahteli ja muutti muotoaan minne katsoin. En oikein viitsinyt kurkistella kaikkien päiden taakse, kun minusta tuntui että heiluin kuin heinämies katsoessani jo näiden kahden ihmisen takana olevia väri-ilmeentymisiä. Vierustoverini varpaisiin tuijottelin ja sinne ilmestyi kaksi vihreää valoa ja omiini myös. Nautin niin niiden katselemisesta ja ihmettelin että mikä rauhallinen tunne minussa oli ja kiitin siitä että sain voimaannuttavaa väriä katsella.
Sitten Merja kertoi dekreistä ja kyseli kuka on kuullut niistä, minä innokkaana viittasin, melkein teki mieli sanoa että : Opettaja opettaja minä tiedän mitä ne ovat, hih. Dekreitä olen lausunut autolla ajaessani ja jopa laulanutkin välillä. Ja sitten kun niitä dekreitä aloin kirjoittamaan ylös vihkooni niin koko ajan vihreä valo loisti kynäkädessä etusormen ja peukalon välissä, joten en tiennyt kumpaa seuraisin, sitä vaiko kynän kärkeä kun kirjoitin, sitten lopulta katsoin vain vihreää valoa ja ihan kaunista kirjoitusjälkeä kädestäni tuli.
Dekreitä varten voit tehdä itsellesi listan, mitä asioita haluat ilmeentyä itsellesi tai haluat terveyttä jollekulle. Siitä listasta sitten valitset yhden tai useamman ja teet dekreen.
"MINÄ OLEN läsnäoloni nimeen, kutsun seitsemää pyhää Arkkienkeliä ja heidän valojoukkojaan. Pyydän (joku oma pyhimys) pyhimyksiä, ylösnousseita mestareita ja Arkkienkeleitä ohjaamaan valonne, energianne ja tietoisuutenne siunaamaan kaikkea elämää ja auttamaan minua seuraavien päämäärien tavoittamisessa (katso listaasi) että löydän...... Pyydän MINÄ OLEN läsnäoloani soveltamaan kutsuni oman sieluni ja niiden sielujen parhaaksi, joiden puolesta rukoilen.
Olen itse käyttänyt violettiliekkiä dekreissä, siis kuvitellut sellaisen eteeni, mutta tästä lähtien käytän hopeaviolettia liekkiä koska se huuhtoo jo automaattisesti negatiiviset asiat pois, pelkää violettiliekkiä käyttäessä on muistettava lähettää negatiivisuus pois, muutoin se jää siihen leijaamaan lähelle.
Tässä dekree, joka on helppo muistaa, lausu dekreet aina ääneen, se antaa sille voimaa ja 3,6 tai 9 kertaa rakkaudella ja hartaudella.
Jumalan valo ei koskaan petä
Jumalan valo ei koskaan petä
Jumalan valo ei koskaan petä
Ja rakastettu MINÄ OLEN
läsnäolo on se valo.
Tämän jälkeen Merja tulkitsi nostamamme kortit. Minä otin ensin vain yhden, joten kävin hakemassa tarotkortin vielä. Tarot-kortti tuli Tiede MIEKAT ja siitä toisesta pakasta nostin Romance.
Tulkinta aloitettiin Tiede-kortista, koska se kuulemma nousi voimakkaana esiin ja halusi aloittaa. Zadkiel on tullut luokseni kertoakseen, että hän on opastajani ja turvautuisin häneen enemmän. Kruunuchakrani on auki voimakkaana ja avautuu edelleen tämän retriitin myötä. Henkisyyteen liittyviä oivalluksia universaalista maailmankaikkeudesta avautuu minulle.
Hokemani dekreet - violettiliekki on tuonut Zadkielin luokseni.
Romance-kortti ei tarkoita mitään maallista romanssia, vaan sitä, että Zadkielillä ja minulla on voimakas hyvä yhteys keskenään. Zadkiel vastaa sielutähdestä ja sielutähteäni avataan vieläkin enemmän - pyydä ohjausta Zadkieliltä - hän vie henkisyyttäni eteenpäin.
IHANAA.
Ilta päättyi saunomiseen, uimiseen ja hyvään iltapalaan. Nämä ihanat joutsenet toivottivat tervetulleeksi rannalle.
Tarkoituksenani oli pyytää Zadkieliä opastamaan unien kautta minua ja Jeremieliä muistamaan uneni, mutta toisin kävi. Nukahdin tosta vaan, että naps. Mitä ei kyllä tapahdu koskaan kotona.
Tähän on hyvä päättää kertomukseni ensimmäisestä päivästä, pitkä tarina, mutta sen halusin jakaa teidän kaikkien kanssa, koska se on niin voimaannuttava ja ainutkertainen. Toivon että tästä saa joku itselleen rohkeuden mennä tämänmoisiin retriitteihin - suosittelen sitä lämpimästi.
Wäärälän retriittitarina jatkuu seuraavassa postauksessa lauantaipäivästä.
Pyytäkää enkeleitä uniinne ohjausta antamaan ja Arkkienkeli Jeremieliä, että muistaisitte ne.
Hyvää kaunista yötä.
Rakkaudella Maia
keskiviikko 26. kesäkuuta 2013
Uudet kiveni
Tänään kävin ostamassa juomakivet, eli vesilasiin laitettavat sopivan pienet kivet. Tunti meni kaupassa hiplatessa kiviä, tarkkaan katsoin mitkä kivet ovat tehtävään juuri oikeanlaiset muodoltaan ja väriltään minulle. Kivissä on niin monia eri sävyjä ja otin sellaisen joka miellytti ja puhutteli minua.
Vasemmalla ylhäällä sodaliitti (sininen), kalsiitti ja ametisti. Alhaalla vasemmalla karneoli ja oikealla vuorikristalli.
Puhdistusseremonian tein kivilleni pyytäen enkeleitä, arkkienkeleitä, ylösnousseita mestareita ja puhtaan valon tuojia olemaan läsnä seremoniassani. Huuhtelin kivet vedellä, sitten laitoin mietoa saippualiuosta ja sen jälkeen taas huuhtelin. Sitten toivotin ne tervetulleeksi kiviperheeseeni ja vein ulos aurinkoenergiaa saamaan. Tein myös testin enkeliheilurilla mitaten kivien energiaa ennen ja jälkeen aurinkokylvyn. Oli muuten huikea ero heilurin pyörimisellä. Aurinkossa olon jälkeen heiluri pyöri isoa kaunista ympyrää. Kivien ollessa ulkona meditoin tunnin verran Dema Prevalin musiikin siivittämänä, odotan innolla cd:tä tulevaksi, tilasin sen sunnuntaina ja malttamattomana käyn postilaatikolla joko se on tullut, ei vielä. YouTubea käytän hyväksi sitä ennen.
Sen jälkeen hain kivet ulkoa ja annoin niille tehtävän olla juomakiveni.
Juomakiveni
Vasemmalla ylhäällä sodaliitti (sininen), kalsiitti ja ametisti. Alhaalla vasemmalla karneoli ja oikealla vuorikristalli.
Puhdistusseremonian tein kivilleni pyytäen enkeleitä, arkkienkeleitä, ylösnousseita mestareita ja puhtaan valon tuojia olemaan läsnä seremoniassani. Huuhtelin kivet vedellä, sitten laitoin mietoa saippualiuosta ja sen jälkeen taas huuhtelin. Sitten toivotin ne tervetulleeksi kiviperheeseeni ja vein ulos aurinkoenergiaa saamaan. Tein myös testin enkeliheilurilla mitaten kivien energiaa ennen ja jälkeen aurinkokylvyn. Oli muuten huikea ero heilurin pyörimisellä. Aurinkossa olon jälkeen heiluri pyöri isoa kaunista ympyrää. Kivien ollessa ulkona meditoin tunnin verran Dema Prevalin musiikin siivittämänä, odotan innolla cd:tä tulevaksi, tilasin sen sunnuntaina ja malttamattomana käyn postilaatikolla joko se on tullut, ei vielä. YouTubea käytän hyväksi sitä ennen.
Sen jälkeen hain kivet ulkoa ja annoin niille tehtävän olla juomakiveni.
Lapis lazuli
Lapis lazulilla on monia hyviä ominaisuuksia, joista kirjoitan tuonne kivieni sivut osioon enemmän. On otsachakrakivi. Tässä yhden ominaisuuden mainitakseni - Tasapainoittaa jin- ja jang-energioita ja hoitaa sen myötä parisuhdett.
Sininen fluoriitti
Sinisen fluoriitin ostin ihan sen takia, että saan kurkkuchakrani aktivoitua, sitä olen yrittänyt jo useampaan kertaan ja heiluri heiluu epämääräisesti sinne tänne, joten tämä fluoriittikiveni auttaa sen avaamiseen varmasti. Minulla on myös korvavaivaa, joka aiheuttaa ikävän "hup, hup" äänen oikeassa korvassa ja jos sen antaa olla monen päivän ajan, tulee ihan epätodellinen olo ja alkaa pyörryttää. Viime syksynä kävin lääkärissä ja hän käsi kaatuilla puolelta toiselle sängyllä, että korvissa olevat kiteet lähtevät oikeaan asentoon. Kuulostaa hullulta mutta se on auttanut. Nyt olen hoitanut korviani reikillä ja tänään olikin sellainen päivä, ettei tullut sitä epämukavaa tunnetta olossa. Fluoriittikivi auttaa tähänkin. Kivieni sivuilla lisää tästäkin ihanuudesta.
Perjantaina lähden Toivakkaan Väärälään enkelimeditaatioretriittiin ja olen niin täpinöissäni että. Siitäkin on mukava kirjoitella teille terveiset sitten kun palaan.
Kiitos kiitos kiitos, kivistäni sekä ihanasta Dema Prevalin musiikista, heille kaikille jotka ovat sen kuuntelun mahdollistaneet minulle ja monille muille!
Rakkaudella Maia
maanantai 18. maaliskuuta 2013
Voimaannu viikonloppu Seinäjoella
Hieno viikonloppu takana Seinäjoella Voimaannu messuilla miniäni kanssa. Perjantaista sunnuntaihin valmiissa ruokapöydässä (hotellilla) ja aivan ihania tapaamisia messuilla.
Lauantaina kokeilin ensimmäisenä Horstman-tekniikkaa lonkkaan ja polvien nivelrikkoon, hoitaja oli mukava ja kertoi miten tämä tekniikka toimii. Olin hämmästynyt miten jaksoin nämä kaksi päivää olla jalkojen päällä ilman minkäänlaista kolotusta! Yleensä saan aina polvet kipeiksi kovalla kävellessä muutaman tunnin jälkeen ja sen takia työssä oleminenkin on välillä haasteellista, mutta nyt jalat tuntuivat todella kevyiltä ja virkeiltä. Kannattaa kokeilla ja tämä oli ihan pintaraapaisu vain, 15 min hoito.
Ihania kiviä lähti matkaani kristallipallosta pyramidiin. Niistä teen postausta tuonnempana.
Lauantaille iso miinus oli Airi Ojan Entiset elämät esiin numerologian avulla, jossa oviraha oli 5 e ja meni kyllä kankkulan kaivoon, tuli ihan rahastuksen maku koko touhusta. Hän oli varannut tai oli varattu liian pieni tila, joten vaihdettiin luentosaliin joka sai olla käytössä vain 45 min, kun hänelle oli varattu 1 h esittelyä. Kaikkine siirtymineen ja paikalle asettumisineen sekä rahastuksineen aikaa kului ja 12.40 tultiin sanomaan että 5 min kuluttua on aika loppu. Olisiko koko episodi kestänyt 1/2 tuntia tai vähän yli. "Luento" käsitti naisen ja miehen antamien syntymäaikojen pohdintaa (kahdesta paikallaolijasta) joka ei kertonut monillekkaan mitään, uskallan kyllä sanoa monikossa sillä varmasti oli muitakin joita harmitti moinen. Sekavaa ylimalkaista toimintaa. Ehkä hän pelkäsi, että asiakkaat eivät tule "luukulle" kyselemään numerologiasta mitään jos täällä "luennolla" selvitetään liikaa. Mene ja tiedä, mutta olisi hän voinut jotenkin edes sanoa pahoittelevansa tätä lyhyeksi käynyttä "luentoaan".
Onneksi sunnuntaina pelasti messuilun Päivi Kaskimäki aivan hurmaavalla esiintymisellään ja loistavalla selonteolla Maya-kalenterin päivityksistä - uuden kosmisen syklin käynnistyessä. Tunti oli ilmainen ja kului nopeasti. Hänellä on ilmiömäinen kyky saada ihmiset välillä nauramaan ja hän selitti asioita konkreettisesti esimerkein ja selväsanaisesti. Kiitos kiitos kiitos Päivi. Minulle avautui aivan uudella tavalla Maya-kalenteri.
Kävin myös taiteilija Anne Pummilan "vastaanotolla", hän piirsi intuitiolla henkioppaani kuvaa ja aloitti sen messuilla jatkaen myöhemmin kotonaan. Annen tekemä luonteeni analyysi ja henkioppaani esiin tuominen sai minut herkistymään ihan kyyneliin. Tunnistin itseni niin hänen sanoistaan. Luonnos oli jo sellainen, että olisin ottanut sen iloiten mukaani, mutta odotan nyt innolla sitä lopullista taulua mikä sieltä tulee. Ihanaa Anne kiitos kiitos kiitos.
Ulla Niskasen Voimaeläimet, valoneläimet, oppaina ja auttajina oli myös mielenkiintoista kuultavaa. Aion perehtyä tähän paremmin Ullan tavattuani. Kiitos kiitos kiitos.
Sunnuntai huipentui Kirsi Rannon Voimaannu enkeli-ilossa. Kirsi on hyvä puhumaan ja kertoi hauskasti ja rennosti erilaisia tapahtumia omasta elämästä enkeleiden kanssa. Viestiä tuli enkeleiltä ja tunnelma oli välillä koskettavan hiljaisen harrasta. Kiitos kiitos kiitos Kirsi. Oivalluksia tarttui mukaan ja usko enkeleihin sen kuin vahvistuu vain.
Miehellekin toin tuliaiset Lakeuden Alpakat-sukkatöppösten myötä. Aivan ihanat parantavat töppöset uskon.
Kirjoja ostin myös ja niistä laitan myöhemmin vähän selostusta tänne, josko teistä joku saisi siitä kirjavinkkiä itselleen. Ja aivan ihana yllätys oli miniälläni - sain häneltä jooga-kirjan, johon aion tutustua nyt heti kun lopetan postauksen teon, halaus Sinulle ja kiitos kiitos kiitos mukavasta seurasta.
Ihanaa alkanutta viikkoa ystävät, rakkaudella Maia.
Lauantaina kokeilin ensimmäisenä Horstman-tekniikkaa lonkkaan ja polvien nivelrikkoon, hoitaja oli mukava ja kertoi miten tämä tekniikka toimii. Olin hämmästynyt miten jaksoin nämä kaksi päivää olla jalkojen päällä ilman minkäänlaista kolotusta! Yleensä saan aina polvet kipeiksi kovalla kävellessä muutaman tunnin jälkeen ja sen takia työssä oleminenkin on välillä haasteellista, mutta nyt jalat tuntuivat todella kevyiltä ja virkeiltä. Kannattaa kokeilla ja tämä oli ihan pintaraapaisu vain, 15 min hoito.
Ihania kiviä lähti matkaani kristallipallosta pyramidiin. Niistä teen postausta tuonnempana.
Lauantaille iso miinus oli Airi Ojan Entiset elämät esiin numerologian avulla, jossa oviraha oli 5 e ja meni kyllä kankkulan kaivoon, tuli ihan rahastuksen maku koko touhusta. Hän oli varannut tai oli varattu liian pieni tila, joten vaihdettiin luentosaliin joka sai olla käytössä vain 45 min, kun hänelle oli varattu 1 h esittelyä. Kaikkine siirtymineen ja paikalle asettumisineen sekä rahastuksineen aikaa kului ja 12.40 tultiin sanomaan että 5 min kuluttua on aika loppu. Olisiko koko episodi kestänyt 1/2 tuntia tai vähän yli. "Luento" käsitti naisen ja miehen antamien syntymäaikojen pohdintaa (kahdesta paikallaolijasta) joka ei kertonut monillekkaan mitään, uskallan kyllä sanoa monikossa sillä varmasti oli muitakin joita harmitti moinen. Sekavaa ylimalkaista toimintaa. Ehkä hän pelkäsi, että asiakkaat eivät tule "luukulle" kyselemään numerologiasta mitään jos täällä "luennolla" selvitetään liikaa. Mene ja tiedä, mutta olisi hän voinut jotenkin edes sanoa pahoittelevansa tätä lyhyeksi käynyttä "luentoaan".
Onneksi sunnuntaina pelasti messuilun Päivi Kaskimäki aivan hurmaavalla esiintymisellään ja loistavalla selonteolla Maya-kalenterin päivityksistä - uuden kosmisen syklin käynnistyessä. Tunti oli ilmainen ja kului nopeasti. Hänellä on ilmiömäinen kyky saada ihmiset välillä nauramaan ja hän selitti asioita konkreettisesti esimerkein ja selväsanaisesti. Kiitos kiitos kiitos Päivi. Minulle avautui aivan uudella tavalla Maya-kalenteri.
Kävin myös taiteilija Anne Pummilan "vastaanotolla", hän piirsi intuitiolla henkioppaani kuvaa ja aloitti sen messuilla jatkaen myöhemmin kotonaan. Annen tekemä luonteeni analyysi ja henkioppaani esiin tuominen sai minut herkistymään ihan kyyneliin. Tunnistin itseni niin hänen sanoistaan. Luonnos oli jo sellainen, että olisin ottanut sen iloiten mukaani, mutta odotan nyt innolla sitä lopullista taulua mikä sieltä tulee. Ihanaa Anne kiitos kiitos kiitos.
Ulla Niskasen Voimaeläimet, valoneläimet, oppaina ja auttajina oli myös mielenkiintoista kuultavaa. Aion perehtyä tähän paremmin Ullan tavattuani. Kiitos kiitos kiitos.
Sunnuntai huipentui Kirsi Rannon Voimaannu enkeli-ilossa. Kirsi on hyvä puhumaan ja kertoi hauskasti ja rennosti erilaisia tapahtumia omasta elämästä enkeleiden kanssa. Viestiä tuli enkeleiltä ja tunnelma oli välillä koskettavan hiljaisen harrasta. Kiitos kiitos kiitos Kirsi. Oivalluksia tarttui mukaan ja usko enkeleihin sen kuin vahvistuu vain.
Miehellekin toin tuliaiset Lakeuden Alpakat-sukkatöppösten myötä. Aivan ihanat parantavat töppöset uskon.
Kirjoja ostin myös ja niistä laitan myöhemmin vähän selostusta tänne, josko teistä joku saisi siitä kirjavinkkiä itselleen. Ja aivan ihana yllätys oli miniälläni - sain häneltä jooga-kirjan, johon aion tutustua nyt heti kun lopetan postauksen teon, halaus Sinulle ja kiitos kiitos kiitos mukavasta seurasta.
Ihanaa alkanutta viikkoa ystävät, rakkaudella Maia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)