Uni

Uudistumisesta ja puhdistumisesta kun on ollut nyt puhetta kanavoinneissa, niin unet ovat olleet minulle ilmeisesti sellainen puhdistautumisprosessi. Olen edennyt unissa tapaamieni ihmisten kohdalla jo hyvin kauas, niin kauas, etten todellakaan muistanut heitä olevan olemassakaan, ei minkäänlaista ajatusta, mutta kun aamulla herään ja muistan keitä unessani oli, yhdistän ne kyllä siihen miksi he minulle näytettiin.
Välillä on ollut jopa ihan karmaiseviakin unia, niin hirvittäviä että olen ollut vähän poissa tolaltani kun olen herännyt. Näitä unia en ole voinut yhdistää mihinkään elämäni varrella kokemaani asiaan, niin hirvittäviä ne ovat olleet.

Toissaöinen uneni oli kanssa semmonen että huh huh. Siinä oli kuolemanpelkoa, yksinolonpelkoa ja lopulta luovuttaminen kuoleman edessä. - siis menkäämme uneeni.

Siinä oli kyse suuresta vedenpaisumuksesta ja kovasta virrasta, sain itselleni veneen johon kiipesin ja virta alkoi viedä minua, mutta samalla pystyin kuitenkin sen kääntämään takaisin lähtökohtaa kohden, jossa joku tarvitsi minun apuani. Menin auttamaan häntä ja sen jälkeen olinkin jossain rakennuksessa hyvin korkealla ja minun täytyi astua hissiin, joka oikeastaan oli jonkunlainen alus, häivähdyksenomaisesti koin siihen astuessani, ettei tämä mikään hissi ole ja sen jälkeen se lähtikin kulkemaan köysirataa pitkin veden velloessa alapuolellani.

Yhtäkkiä huomasin hevosenkengän mallisen kohouman nousevan vedestä ja se nousi ylemmäs ja ylemmäs. Ajattelin, että minun on heti kerrottava tästä eteenpäin kun pääsen perille - siis mihin, en tiedä, enkä tiedä kenelle minun piti kertoa. Unessa tunne oli, että kyseessä on kauan kadoksissa ollut Atlas. Sen jälkeen olinkin uponnut puoleksi vellovaan veteen ja olin tosi peloissani, tunsin niin suurta yksinäisyyttä että se oikein riipaisi ja pelko siitä pitääkö "hissi" vettä. Minua ahdisti ja sydän jyskytti.(Minulla on ahtaanpaikan kammo oikeastikin ja se tunne on ihan hirvee kun se tulee eteen. Magneettikuvauksessa on kerran käynyt niin ja siinä oli tekeminen että pystyin olemaan sen 1/2 h siellä.)
 "Hissi" jatkoi vajoamistaan veteen ja upposi kokonaan. Unen mielettömin osuus tulee tässä - vastaani kellui ikään kuin koirankoppeja - ne olivat punaisia ja niissä oli valkoset räystäslaudoitukset - ne olivat täynnä kuolleita ihmisiä sikin sokin runneltuina, en uskaltanut katsoa - tai en halunnut katsoa tarkasti ja siinä vaiheessa annoin periksi hokien voi hyvä Jumala voi hyvä Jumala tällainenko on minun kuolemani ja siihen heräsin, kiitin oikeasti Jumalaa siitä, että olin omassa sängyssäni sydän hakaten rajusti. Pyysin enkeleiltä että he nukuttaisivat minut niin että saisin unohduksen vähäksi aikaa tälle hirvittävälle unelle. Nukuinkin sitten kellonsoittoon asti ja kiitin toistamiseen Luojaani, että saan herätä omassa sängyssä ja lähteä töihin. Oikein pujistatti se uni.

Tähän uneen ei ole minulla selitystä, herättikö tämä teissä minkäänlaisia ajatuksia?

Rakkaudella Maia